Spring Mix välistä

Uhkaa jäädä Tallinnan Spring Mix välistä. Teksasit aletaan olla pelattu, ja pelit taitavat jäädä normikasinokokoisiksi, joten on vaikea perustella ylimääräisiä kuluja. Mixed-pelien riemutkaan eivät jaksa kiinnostaa.

K on tylsä. K on oma Saharansa.

Se epämääräinen toivo vielä on, että K vain hyppää lauttaan ja ui satama-altaasta suoraan kasinolle, pelaa läpi yön niin kuin Roi Orpison ja aamulla köllähtää palaavan lautan hytin syleilyyn. Ja syö sitä kuuluisaa kasinon roskaa. Siihen loppuu ketoosit.

Midnight Suniinkaan ei ole lippuja. Mietin ennen kaikkea miksi. Joka tapauksessa tulee jono, ja jonosta kymmenisen pelaajaa saattaa päästä paikastaan luopuvien tilalle. Täynnä se kai sentään jo on. Toivottavasti. Varattu ainakin. Kasinon kassalla sitten vapautuvien varausten jono. Ja sen jälkeen toinen jono. Se hoidetaan jälleen todella epäselkeästi ja tietäväkiilaaensin-periaatteella. Ei siinä. Hassuahan sitä on katsella, kun ei ole mitään intressiä. Jos on paikalla.

Vaan eipä minullakaan sen kummempaa kuin että teen mitä käsketään. Istun käskystä. Nousen käskystä. Kerään chipit käskystä. Käskystä!

Onneksi on vielä kesä. Menen ulos lukemaan Talouselämää viskikolani kanssa kahdestaan.